Auto Saksasta: Nämä asiapaperit tarvitset


- henkilöllisyystodistus tai passi
- kaupparekisteriote saksaksi (jos ostaja on yritys)
- vakuutustodistus (Versicherungspolice)
- rekisteröintitodistus, osat I ja II (Zulassungsbescheinigung, Teil I/II, ennen 1.10.2005 rekisteröidyissä autoissa Zulassungsschein ja Fahrzeugbrief)
- katsastustodistus (TÜV-Protokoll tai Hauptuntersuchungsprotokoll)
- pakokaasumittaustodistus (AU-Protokoll eli Abgasuntersuchungsprotokoll) - Tämä poistuu 1.1.2010 alkaen, koska pakokaasut mitataan katsastuksen yhteydessä.
- todistus rekisteristä poistamisesta (Ausserbetriebsetzung)
- mahdolliset vanhat rekisterikilvet


Mietitkö puhelinliittymän kilpailuttamista? Tutustu ja kilpailuta puhelinliittymäsi edullisempaan täällä

Auto Saksasta: virhevastuulaki


Virhevastuulaki on ollut voimassa vuoden 2002 alusta. Sen perusteella myyjäliike on vuoden ajan vastuussa autossa myyntihetkellä olleista virheistä. Myyjällä on vastuu kuuden kuukauden sisällä kaupanteosta esiintyvistä vioista, joiden voidaan olettaa olleen autossa jo kaupantekohetkellä.
Viat eivät automaattisesti johda kaupan purkamiseen vaan myyjällä on oikeus korjata auto. Jos kaksi korjauskertaa ei auta, ostajalla on oikeus purkaa kauppa. Todellisuudessa näin tapahtuu äärimmäisen harvoin. Kauppias voi myös liittää kauppakirjaan luettelon auton vioista, jotta asiakas ei voisi valittaa niistä myöhemmin.



Auton ostajan on muistettava, että virhevastuulaki on voimassa vain, jos myyjänä on autoliike ja ostajana yksityishenkilö. Se ei ole voimassa kahden yrityksen tai kahden yksityishenkilön välisissä kaupoissa. Näin esimerkiksi autoliikkeen asiakkaan lukuun kauppaaman auton kohdalla virhevastuu ei ole voimassa. Jotkut liikkeet käyttävätkin tätä kauppatapaa kiertääkseen vastuutaan kaupan kohteen virheistä.
Kaupan purkuun päädyttiin lopulta esimerkiksi tapauksessa, jossa Autoliiton jäsen osti kesällä 2004 käytetyn Volkswagen Transporterin. Auton mittarilukema oli 106 000 kilometriä. Ennen maastavientiä auto vietiin korjaamolle, jossa todettiin autolla olevan takanaan tätä enemmän kilometrejä. Merkkikorjaamolle tehdyssä tiedustelussa selvisi, että jo puoli vuotta aiemmin auton mittarilukema oli ollut 238 000 kilometriä. Myyjäliike suostui purkamaan kaupan ilman kallista oikeudenkäyntiä.
Vaikka edellä varoitellaankin kaupanteon kompastuskivistä, on ajoneuvon ostaminen Saksasta pääsääntöisesti hyvin turvallista. Todisteena tästä maanteillämme liikkuu tuhansittain Saksasta tuotuja autoja ja moottoripyöriä. Kun ostaja valmistautuu huolellisesti ostosmatkaansa tutustumalla tarvittaviin asiapapereihin ja perehtyy tarvittaessa asiantuntijan kanssa yhdessä kaupankohteeseen, ei ongelmia pitäisi syntyä.

Auto Saksasta: Tarkkana matkamittarin lukemien kanssa


Suurin ongelma autonostajan kannalta on matkamittarin kilometrilukeman muuttaminen todellista pienemmäksi. Mittarin käsittely on ollut Saksasta laitonta 17.8.2005 lähtien, mutta silti sitä tarjotaan yleisesti lehtien pikkuilmoituksissa autonsa Saksasta myyntiä suunnitteleville. Lukeman muuttaminen on nykyisissä elektronisissa mittareissa helppoa tietokoneen avulla – useimmiten autosta ei tarvitse irrottaa mitään osia.
Muutosten havaitsemiseksi ostaja joutuu tekemään hieman salapoliisin työtä. Kannattaa katsoa, onko autossa havaittavissa jälkiä mittarin irrottamisesta. Tätäkin tärkeämpää on tutkia auton asiapaperit: jos huoltokirjaa tai pakokaasumittausten tai katsastuksen todistuksia ei löydy, on syytä epäillä niiden olevan tarkoituksella kadoksissa. Jos autoradion käyttöohje on tallella mutta huoltokirja kateissa, se ei todennäköisesti ole vahinko.



Edelliseen omistajaan voi myös ottaa yhteyttä ja kysyä, paljonko auton mittarilukema oli hänen myydessään autonsa. Ääritapauksissa voi jopa tutkituttaa matkamittarin valmistusvuoden: jos mittari on uusi ja auto vanha, niin vaihtoon on oltava joku syy. Saksassa auton kilometrilukema kirjataan muistiin katsastuksen yhteydessä, mutta tätä tietoa ei Saksan ajoneuvohallintoviranomaiselta KBA:lta luovuteta muille kuin auton omistajalle.
Kauppakirjaan on aina vaadittava merkintä todellisesta ajokilometrimäärästä, näin kauppiaalla on siitä vastuu. Autoliitto on tehnyt käännöksen ADAC:n mallisopimuksesta, josta selviää helposti mitkä kaikki kohdat sopimuksessa on oltava.

Auto Saksasta: käytetyn ostaminen vaatii tarkkuutta

Saksa on ollut suomalaisten kestosuosikki käytettyjen autojen tuontimaana. Se on varsin helppo ymmärtää: maa on täynnä autokauppoja ja yli kolmen miljoonan uuden auton vuotuinen myynti takaa tarjonnan laajuuden. Listaan voidaan vielä lisätä hyvät laivayhteydet ja saksalaisen tarkka kauppatapa. Tulli ei tilastoi käytettyjen autojen tuontia maakohtaisesti, mutta tullin virkailijoilla on varma tuntuma suosituimpiin tuontimaihin. Auto Saksasta on yleisin tuontikohde.


Monen autonostajan ostosmatka alkaa internetistä. Esimerkiksi erittäin suositulla mobile.de-sivustolla on noin miljoonan käytetyn ajoneuvon tiedot. Kun sopiva kohde on löytynyt ja tapaaminen myyjän kanssa on sovittu, on hyvä tutustua perusteellisesti edessä olevaan "paperisotaan" ja kaupan vaiheisiin.



Vaikka Saksa onkin monelle auton ostajalle unelmamaa runsaan tarjonnan ja täsmällisten asiapapereidensa ansiosta, suureen määrään mahtuu monenlaista kauppiasta. Auto Saksasta löytyy useimmiten juuri käytettyjen autojen liikkeestä.
Autoliiton saksalaisen sisarjärjestön ADAC:n 46 autokaupassa tekemässä testissä todettiin, että jopa kaksi kolmasosaa myytävistä autoista ei ollut hintansa arvoisia. Suhteutettuna autokauppojen määrään tämä tarkoittaisi sitä, että vuosittain noin 900 000 asiakasta tulee huijatuksi. Taloudelliset menetykset autonostajille ovat kahden miljardin euron luokkaa. Testi osoitti selvästi sen, että ostajan tietämättömyyttä ja hyväuskoisuutta käytetään edelleen hyväksi.
Saksan autokauppiaiden yleisimmät synnit ovat virheellisten tietojen antaminen, vahinkojen vähätteleminen ja matkamittarilukemien väärennökset. Merkkiliikkeet suoriutuivat tästä testissä paremmin kuin pelkästään käytettyihin autoihin keskittyneet liikkeet. Kauppiaat saattoivat piilotella tietoja auton kolarivaurioista tai jopa väittää, että etuakselin mataluus on erikoismallin ominaisuus eikä arveluttavasti tehty oma viritys. Erään kauppiaan mukaan autossa on pakkelia, koska maali pysyy siinä paremmin kiinni